Olen ollut pitkään kirjoittamatta alla olevasta syystä.

Maanantaina 22.9.2008 Finlayson Forssa Oy:n henkilöstöpäällikkö Birgitta Mäki-Mattila soitti päivällä kun olin tulossa ystävyyskunta vierailulta.

Kun hän kuuli, että tulen Forssaan illansuussa niin pyysi minua tiistaina tehtaalle. Hetken kuluttua hän soitti uudelleen ja pyysi heti Forssaan saavuttuani tehtaalle tuotantopäällikkö Paula Valosen huoneeseen, johon Birgitta myös kutsuttiin.

Minulle näytettiin muutama valokuva kupareista, jotka meidän sähkömiesten kerrottiin varastaneen. Sitten minulta pyydettiin allekirjoitus ilmoitukseen työsuhteen purkamisesta kahtena kappaleena joista toisen sain itselleni. Vastineelle ei annettu tilaisuutta.

Olen nyt jälkeenpäin ollut yhteydessä Sähköliiton lakimieheen Tero Heiniluomaan, joka ihmetteli menettelytapaa suuresti.

Minut kutsuttiin vielä keskiviikkona tehtaalle, jossa minulle kerrottiin mielivaltaisesta varastetun kuparin määrästä ja rahallisesta vaateesta. Ei auttanut selvitykseni ettei kyseistä määrä pystyisi kuorimaan ja pyysin heitä kysymään asioita joltakin sähköalan asiantuntijalta.

Pidänkin asiaa poliittisena ajojahtina kun olen ollut vähän kärkäs yt-kokouksissa, joissa on käsitelty mm. lomautuksia. Olen tehnyt kokouksissa esityksiä vaihtoehdoista lomautuksille mm. pienempiin tiloihin menemistä, joihin konesiirtoja voisivat omat korjausmiehet tehdä kun tuotanto on lomautettuna.

Kun sähkömiehiä alettiin lomauttaa en niitä hyväksynyt, vaan kutsuin sähköliiton toimitsija Antti Niemisen tehtaalle, jossa yhdessä tapasimme Paula Valosen ja Birgitan Mäki-Mattilan.

Nyt olen suullisesti sekä kirjallisesti pyytänyt saada kopioita yt-kokousten pöytäkirjoista käyttööni. Pöytäkirjoja ei ole minulle kuitenkaan annettu, koska niistä voisi päätellä kyseessä olevan ajojahdin. Työsuhteen purkamiselle ei mielestäni ole perusteita kun ainakin yhtä miestä samasta syystä pois joutunutta kysyttiin välillä jo takaisinkin, kuitenkin siitä oli häntä kielletty meille muille puhumasta.